1896: Viidentoista vuoden ikä oli tärkeä rajamerkki. Silloin käytiin rippikoulu. Se oli itsenäistymisen hetki ja se merkitsi irtautumista perheestä. Elinpiiri laajeni. Tosin nuori oli usein jo ollut työssä kodin ulkopuolella ja asunut vieraassa perheessä.
2015: Viidentoista vuoden ikä ja rippikoulu on edelleen symbolinen merkipaalu, mutta nyt se merkitsee lähinnä rippikoululeiriä. Se on initiaatioriitti, jonka jälkeen elinpiiri usein laajenee, mutta 15-vuotiasta ei vielä pidetä aikuisena, vaan hän on edelleen kiinteästi perheessä. Ei ole vielä ollut edes vaihto-oppilaana.
MIKÄ ON NUORI? MITÄ ON NUORUUS?
1896: Ei välttämättä edes tunnettu sellaista käsitettä kuin nuoriso tai teini-ikä. Ensin oltiin lapsia, ja sitten heti aikuisia, kun rippikoulu oli käyty. Suomalaisen nuoren ja vaikka italialaisen nuoren maailmassa oli hyvin vähän yhteistä. Heidän olisi ollut vaikea ymmärtää toisiaan.
2015: Nuorisolla on oma kulttuurinsa: oma tapansa pukeutua, kommunikoida ja harrastaa. Nuorisokulttuuri on myös kansainvälistä: siinä on samoja piirteitä kaikkialla maailmassa. Nuoret tietävät elävänsä välivaihetta, jota vanhemmat kadehtivat ja josta ei ole mikään kiire pois.
NUORTEN TÖISSÄ
1896: Alle viisitoistavuotias oli työvoimaa. Hän helpotti jo perheen elatustaakkaa. Työtä oli tehty jo pitkään. Pienempien sisarusten hoito ja jopa kasvatus oli jätetty isommille. He olivat vastuussa. Jo kuusivuotiaat kelpasivat paimeneen tai pikkupiioiksi.
2015: Vielä viisitoistavuotiaskin on perheelle huomattava taloudellinen taakka. Ja on vielä monta vuotta. Työelämään hän tutustunut koulun tet-viikolla.
LAPSIKUOLLEISUUS
1896: Alle viisitoistavuotiaalla oli ollut jo tuuria. Hän oli elänyt elämänsä vaarallisimman vuoden, ensimmäisen. Isorokkoa oli vielä, samoin kurkkumätä- ja hinkuyskäepidemiat surmasivat lapsia, mutta lapsikuolleisuus oli alentunut jyrkästi, mikä johti voimakkaaseen väestönkasvuun, varsinkin, koska syntyvyys pysyi samaan aikaan hyvin korkeana.
2015: Lapsi- ja imeväiskuolleisuus on hyvin matala. Nyt nuorta uhkaavat liikenne, päihteet ja mielenterveyden ongelmat.
PERHEET
1896: Nuorella oli runsaasti sisaruksia, usein kymmenkunta, ja heistä oli todennäköisesti ainakin joku kuollut. Hänellä oli kokemuksia kuolemasta perhepiirissä. Kuolleen sisaruksen nimi saatettiin hyvin antaa seuraavalle lapselle. Oli myös varsin mahdollista, että hän oli menettänyt jo vähintään toisen vanhempansa. Orpous oli tavallista. Leskeksi jääneet menivät nopeasti uusiin naimisiin, ja syntyi uusioperheitä, jopa eräänlaisia ketjuperheitä, kun esimerkiksi leskeksi jäänyt isä meni uusiin naimisiin, sai uusia lapsia, kuoli, ja äitipuoli avioitui uudelleen. Perheissä oli jo tuolloin lapsia, joilla oli eri vanhemmat.
2015: Tavallisimmin nuorella on yksi sisarus. Hän ei ole kokenut kuolemaa lähipiirissään. Perheet hajoavat, ja nyt uusioperheitä syntyy avioerojen kautta.
IHMISET OVAT ISOMPIA
1896: Nuori oli pienikokoisempi kuin nykyisin, eikä välttämättä ollut saavuttanut edes puberteettia tullessaan rippikouluikään. Hitaampi kypsyminen johtui huonommasta ravinnosta ja ankarasta työnteosta. Tuon ajan alle viisitoistavuotias oli syntynyt aikaisintaan vuonna 1881. Varsinaisia nälkävuosia hän ei ollut itse kokenut. Ravintoa oli nyt paremmin, eritoten maitoa, perunaa ja viljoja. Hänellä saattoi olla jo liian raskaasta työstä johtuvia selkävaivoja. Talvinen tukkimetsä oli rankka ympäristö kasvuikäiselle pojalle. Hampaat aiheuttavat ongelmia jo teini-iässä, ja kohta ne alkavat putoilla.
2015: Nuoret ovat isokokoisia ja usein urheilullisia, mutta samaan aikaan osa liikkuu hyvin vähän ja syö vääränlaista ravintoa. Ylipaino yleistyy. Hampaat ovat fluoratut, paikatut ja oikaistut.
KAUPUNGISTUMINEN JA LIIKKUMINEN
1896: Elettiin suuren murroksen aikaa. Parantunut ravinto tarkoitti sitä, että väestö kasvoi erittäin nopeasti. Maaseudulla alkoi olla liikaa väestöä, jolle ei löytynyt omaa maata viljeltäväksi. Maanviljelysmenetelmien kehittyessä väkeä ei tarvittu tiloilla yhtä paljon. Maaton kausityöläisväki asui talousrakennuksissa, nurkissa ja vaikka saunassa. Se rakensi hatarat mökkinsä toisen maalle. Mökit olivat täynnä lapsia, juuri tätä vuoden 1896 nuorisoa. Myös talollisten kodeissa lapsilla oli paljon sisaruksia. Vaikka muuten elettiin paremmin, ei tiloja voinut loputtomiin jakaa, joten nuorempien sisarusten oli pakko muuttaa muualle.
Suuntaus oli ollut pitkään alaspäin: talollisten lapsista tuli torppareita, torppareiden lapsista maatyöläisiä.
Mutta nyt Suomi alkoi liikkua. Ihmiset kuulivat työpaikoista, jotka olivat kaupungeissa. Siellä oli tehtaita, ja siellä maksettiin rahapalkkaa. Oli vähän vapaa-aikaakin. Lähtöön liittyi riski: kaupungissa saattoi käydä myös huonosti ja suistua kaupunkiköyhälistöön.
2015: Kaupungistuminen jatkuu edelleen. Nyt ongelmana on työllistyminen. Maaseudulle jäävät vanhemmat ja eläkeläiset - itse rakentamiinsa taloihin, jotka eivät käy kaupaksi.
MIKÄ AMMATTI?
1896: Mitä vuoden 1896 lapsi tai nuori ajatteli tulevaisuudestaan?
Tähän asti nuori oli tiennyt, mikä hänestä tulee: Maanviljelijän poika, ainakin vanhin poika, jatkaisi kotitilalla. Nuorempi veli ehkä toivoi saavansa torpan. Nyt nuori saattoi ajatella, että hänellekin voisi avautua mahdollisuus, jota ei vanhemmilla ollut. Ympäristö ei määrännyt välttämättä enää kohtaloa. Hän oli kuullut uusista ammateista: oli tehtaalaisia, rautatieläisiä, kaupanmyyjiä. Metsätöistäkin saattoi ottaa itselleen ammatin - talvella savotassa ja kesällä uitolla.
Oli myös käsityöläisammatteja, joissa piti kierrellä ja kaupata, työllistää itsensä - siis eräänlaisia start-upeja.
2015: Alle 15-vuotiaalla voi olla haaveita toiveammateista. Ne ovat usein aivan toisenlaisia kuin vanhemmilla. Mutta tällä hetkellä ei voi olla alkuunkaan varma siitä, onko niitä ammatteja olemassa, onko työpaikkoja, tai millaisia muita ammatteja on muotoutumassa. Pitäisi perustaa yritys ja osata myydä. Ammatillinen horisontti on sumuinen.
Akateemiset ammatit ovat taas alkaneet periytyä. Luokkanousut harvinaistuvat jälleen. Myös työttömyys periytyy.
KOULUTUS
1896: Koulutusta oli vain harvoille. Kansakouluunkaan eivät läheskään kaikki päässeet. Usein käytiin vähän kiertokoulua. Luku- ja kirjoitustaito oli hankittava rippikouluun mennessä, mutta sitä ei välttämättä paljon käytetty.
2015: Koulutusta on tarjolla, ja kaikki yritetään saada mukaan myös perusasteen jälkeiseen koulutukseen. Samalla vaatimukset kasvavat: on osattava ilmaista itseään kirjallisesti, esiintyä ja puhua englantia. On myös osattava markkinoida itseään.
1896: Kouluttamatonkin ihminen sai sesonkitöitä. Aina tarvittiin väkeä kirveen, lapion tai haravan varteen. Kehitysvammaiset ja vähälahjaiset työllistettiin, vaikka tekemään kerppuja tai paimeneen. Työttömiä tai syrjäytyneitä ei oikeastaan ollut.
2015: Aputöitä ei enää oikein ole. Lapiomiehiä ei tarvita. Matalapalkka-aloilla työt siirtyvät maahanmuuttajille. Kouluttamaton kantaväestö sinnittelee työttömyyskorvausten ja pätkätöitten varassa. Syrjäytyminen on vaarana.
SÄÄDYT JA TASA-ARVO
1896: Maaseutuyhteisö saattoi olla piinallinen ja epätasa-arvoinen, mutta ihmiset tunsivat kuuluvansa siihen. Säätyraja oli selvä: isot talolliset, opettajat ja papit olivat eri porukkaa. Herrat ja työväki olivat erillään.
2015: Lasten ja nuorten odotetaan olevan tasa-arvoisia, mutta todellisuudessa kotitausta ja asuinpaikka tekevät heidän lähtökohdistaan varsin erilaisia.
NAIMISIIN
1896: Rippikoulua odotettiin kovasti. Sen jälkeen seuraavaksi naimisiinmenoa. Avioituminen saattoi kuitenkin lykkäytyä pitkälle. Yleensä se tapahtui siinä vaiheessa, kun tyttö oli raskaana. Joskus niin kävi jo samana vuonna.
2015: Naimisiinmenolla ei ole kiirettä. Sitä edeltävää aikaa halutaan jatkaa pitkään ja sitä ennen eletään avoliitossa tai parissa.
1896: Nuoret tiesivät, että he todennäköisesti tunsivat jo nyt tulevan puolisonsa. Hän olisi samasta kylästä tai korkeintaan lähikylästä. Parit syntyivät kylän keinulla ja tansseissa. Tarjonta oli rajallista, joten kilpailu oli myös kovaa. Säätyrajat alkoivat myös murtua, rakkausavioliitto yleistyi, eivätkä vanhemmat päässeet enää määräämään puolisosta. Ulkonäöstä oli aina hyötyä: jos mökkiläisen tyttö oli erityisen puoleensavetävä, hän saattoi napata talollisen pojan, mikä merkitsi usein luokkanousua.
Avioliitto määräsi naisen sosiaalisen aseman.
Naisten luokkanousu oli erityisen jyrkkä, kun aikaisemmin naisten sosiaalinen asema usein oli ollut laskeva, koska he kärsivät perimysjärjestelmässä. He myös osasivat miehiä paremmin hyödyntää koulutusmahdollisuuksia, silloin kun niitä ilmaantui.
Etärakkauksia ei juuri ollut, mutta epäilemättä oli romanttisia haaveita, vaikka kulkuripojasta, joka tulee ja vie mukanaan. Ei ollut julkkiksia, joiden perään huokailla. Tyttö sai olla tyytyväinen, jos mies olisi kunnollinen ja aika raitis, ja pysyisi hengissä.
2015: Tuleva puoliso saattaa olla kuka hyvänsä maailman miljardista samanikäisestä. Jossakin hän on, ja häneen kohdistetaan hurjia odotuksia. Ja tietenkin naimisiin pitää mennä rakkaudesta. Yleensä puoliso löytyy kuitenkin yhä samasta yhteiskuntaluokasta.
MAAILMANKUVA
1896: Mitä hän tiesi maailmasta? Aika paljon kuitenkin: Venäjän keisarin, Ruotsin, Saksan, Turkin, Englannin, Amerikan. Ja Raamatun maat. Mutta ilmeisesti paljon enemmänkin, sillä lehdistö levitti uutisia maailmasta ja ne levisivät suusta suuhun. Kun informaatiota oli vähän, se vähäkin kiinnosti. Suuret kansainväliset uutiset levisivät hämmästyttävän hyvin. Salokylissäkin tiedettiin Titanicista.
2015: Internet. Tietoa on, mutta miten sen löytää kaiken tiedon joukosta?
1896: Nyt alkoi tapahtua. Herrasväki puhui Suomesta ja itsenäisyydestä. Nuoret haaveilivat muutosta kaupunkeihin ja uudenlaisesta elämästä. Amerikkaan lähti väkeä, ja sitä tuli sieltä myös takaisin. Ihmiset, jotka eivät olleet käyneet kotipitäjänsä ulkopuolella, ilmestyivät yhtäkkiä Manhattanille. Se on sama kuin nyt mentäisiin Kuuhun.
Niinpä alle viisitoistavuotiaat saattoivatkin jo ajatella, että elämää voisi olla myös muualla kuin kotikylässä. Ja että he saattaisivat olla jossakin ammatissa, joka ei ole sama kuin isän.
Se oli kumouksellinen ajatus.
TULEVAISUUS
Mutta tästä ikäpolvesta tuli traaginen kohortti. Sen nuorimmatkin ehtivät parahiksi siihen ikään, joka joutui vuoden 1918 sisällissodan jalkoihin. Moni heistä kaatui, teloitettiin tai nääntyi vankileirillä. Sodan jälkeen tappoi pandemia: espanjantauti.
2015: Tulevaisuus on sumun peitossa. Horisonttia ei ole, mutta maailma on nyt rannaton: voi lähteä muualle, jos kotimaa ei tarjoa edellytyksiä. Ja mikä oikeastaan on minun kotimaani?
Lähde: HS. Nyt. Ilkka Malmberg 4.11.2015
TEHTÄVÄ 2
Vastaa kysmyksiin:
Tyttö
Oikein
vai väärin
1. Tyttö haki vettä joesta.
2. Astiat
olivat posliinia ja lasia.
3. Naiset
ansaitsivat (=saivat) rahaa, kun he myivät munia.
4. Ruoka
säilyi jääkaapissa kylmänä.
5. Tytön
vaatteet olivat hame, esiliina ja huivi.
Vastaa
1. Mikä
on tytön tehtävä kotona?
2. Mitä
hän harjoitteli illalla?
3. Miksi
hän menee rippikouluun?
Poika
Oikein
vai väärin
1. Tulitikut
oli uusi keksintö.
2. Hän
opiskeli koulussa.
3. Hän
harjoittelee suutarin ammattia 3-5 vuotta.
4. Ihmiset
peseytyvät (=käyvät saunassa) joka päivä.
5. Hän
tekee työtä viisi päivää viikossa.
Vastaa
1. Mikä
hänen palkka oli?
1. Mitä
he joivat?
2. Mitä
he söivät?
3. Mitä
teki suutari?
4. Mikä
vuosi oli?
