Hämeenlinnan historiaa

Mistä kuvat ovat? Mikä on vuosi?

Suomi sotien jälkeen

Elintaso nousee

Sotien jälkeen Elintaso nousee Sodan jälkeen elämä oli aluksi vaikeaa. Sodassa kuoli noin 90 000 miestä. Sodan jälkeen Suomessa oli paljon leskiä ja orpoja. Moni kylä ja kaupunki täytyi rakentaa uudelleen. Suomen täytyi myös järjestää asunto ja työpaikka 430 000 ihmiselle, jotka tulivat Suomeen Sallan, Karjalan ja Petsamon alueilta sodan aikana. Suomi maksoi Neuvostoliitolle suuret sotakorvaukset. Suomalaiset lähettivät Neuvostoliittoon laivoja, koneita ja puuta. Siksi Suomen teollisuus kehittyi ja Suomeen rakennettiin paljon uusia tehtaita. Paljon ihmisiä muutti maalta kaupunkiin. 1960-luvulla teollisuutta oli jo enemmän kuin maataloutta. Työtä ei kuitenkaan aina riittänyt kaikille. 1960–1970-luvuilla monet muuttivat Ruotsiin, koska siellä oli paljon työpaikkoja. Ihmisten elintaso nousi. Asunnot olivat parempia.


Jääkaapit ja sähköhellat tulivat koteihin. 1980-luvulla luvulla ihmisillä oli stereot ja mikroaaltouuni. 1990-luvulla ihmisillä oli matkapuhelin ja tietokone. Suomessa hyvinvointi alkoi lisääntyä. Suomesta kehittyi pikku hiljaa hyvinvointivaltio. Se tarkoittaa, että Suomessa yhteiskunta huolehtii ihmisestä. Yhä useampi suomalainen ajoi omalla autolla ja ihmisillä oli enemmän vapaa-aikaa. Vapaa-ajalla tanssittiin ja katsottiin elokuvia. Säännölliset televisiolähetykset alkoivat vuonna 1957. Suomalaiset katsoivat paljon urheilua. Kesällä 1952 Helsingissä järjestettiin olympialaiset.

Suomi Toisessa maailmansodassa

Talvisota 30.11.1939-13.3.1940

Neuvostoliiitto ja Saksa tekivät hyökkäämättömyyssopimuksen ja jakoivat välissään olevat valtiot. Neuvostoliitto pelkäsi, että Saksa hyökkää Neuvostoliittoon Suomen kautta. Neuvostoliitto ehdotti, että Suomi antaa Itä-Suomesta alueita Neuvostoliitolle. Suomi kieltäytyi. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja alkoi talvisota.

Suomen armeijan ylipäällikkö oli C.G.E. Mannerheim. Suomen presidentti oli Kyösti Kallio. Neuvostoliitolla oli paljon sotilaita, lentokoneita ja panssarivaunuja. Suomella oli niitä hyvin vähän. Neuvostoliitolla oli suuri ylivoima.
Venäläiset luulivat, että he voittaisivat sodan nopeasti, mutta suomalaiset taistelivat hyvin Neuvostoliittoa vastaan. Suomalaiset sotilaat tiesivät, millainen on kova pakkanen talvella. Venäläisille talvi oli vaikea, kun pakkasta oli joskus - 40 astetta.

Suomalaisilla oli myös kova halu voittaa, koska he halusivat, että Suomi on itsenäinen maa. Talvisota yhdisti valkoiset ja punaiset. Kaikki halusivat voittaa sodan. Lopulta Neuvostoliitto ehdotti Suomelle rauhaa ja Suomi hyväksyi sen. Sota loppui 13.3.1940. Sota kesti 105 päivää.

Suomi hävisi sodan. Neuvostoliitto sai Suomelta Karjalan ja Sallan alueet. Sieltä muutti Suomeen 430 000 suomalaista. Heitä sanottiin evakoiksi.

Heidän elämänsä oli raskasta. Alussa he asuivat maalla toisten ihmisten kodeissa. Vaikka Suomi hävisi sodan, Suomi säilyi itsenäisenä maana.

Video: Talvisota loppuu

Jatkosota

Talvisodan jälkeen Suomen ja Venäjän suhteet olivat huonot. Suomi pelkäsi, että Neuvostoliitto hyökkää Suomeen ja valloittaa Suomen.
Saksa päätti, että se hyökkää Neuvostoliittoon. Suomalaiset halusivat, että Saksa auttaa Suomea, jos alkaa uusi sota. Suomi ajatteli, että uudessa sodassa Suomi saa takaisin Sallan ja Karjalan alueet. Saksalaisia sotilaita tuli Suomeen. Suomen presidenttinä oli Risto Ryti.

Kesällä 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Suomi lähti mukaan sotaan. Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli sota, jonka nimi on Jatkosota. Alussa Suomella meni sodassa hyvin. Suomi voitti Neuvostoliitolta alueita. Sitten Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen kesällä 1944. Suomi hävisi sodan. Lopulta Suomi ja Neuvostoliitto tekivät Moskovan välirauhansopimuksen 4.9.1944.

Moskovan välirauhan ehdot

Neuvostoliitto sai Suomelta Sallan, Karjalan ja Petsamon. Eli takaisin tuli samat rajat kuin Talvisodan jälkeen. Suomen täytyi myös maksaa Neuvostoliitolle noin 600 miljoonan dollarin sotakorvaukset. Sotakorvaus maksettiin viemällä tavaraa Neuvostoliittoon. Lisäksi Neuvostoliitto halusi, että Suomi ajaa pois saksalaiset sotilaat Suomesta. Saksalaisia oli paljon Lapissa.
Neuvostoliitto määräsi myös, että joitain järjestöjä tuli lopettaa.

Lapin sota 1944-1945

Suomen ja Saksan välillä alkoi Lapin sota 1944– 1945. Saksalaiset lähtivät, mutta he polttivat Lapin kylät, kun he lähtivät. Saksa hävisi toisen maailmansodan.
Sodan aikana elämä oli vaikeaa. Tavaroista oli pulaa: esim. sokeria, kahvia ja tupakkaa sai ostaa vain vähän. Kun miehet olivat sodassa, naiset ja lapset tekivät kotona kaikki työt. He viljelivät maata ja olivat tehtaassa töissä. Naiset olivat myös mukana sodassa, esimerkiksi sairaanhoitajina. Naiset, jotka olivat mukana sodassa, olivat lottia.
Talvi- ja jatkosodan aikana yli 50 000 suomalaista lasta lähetettiin Ruotsiin pakoon. Lapset eivät osanneet ruotsia. Suurin osa lapsista tuli sodan jälkeen takaisin. Jatkosodassa taisteli myös noin 7000 ulkomaalaista vapaaehtoista sotilasta. He olivat virolaisia, ruotsalaisia, inkeriläisiä ja tanskalaisia. Suomi hävisi taas sodan, mutta säilyi itsenäisenä. Suomalaiset sanovat, että me hävisimme sodan, mutta voitimme rauhan.

Yhdistyneet kansakunnat eli YK

YK ja ihmisoikeuksien julistus

Sota oli tuhoisa. Arvioidaan, että 50 - 70 miljoonaa ihmistä kuoli. Sotilaita kuoli n. 25 miljoonaa. Siviilejä kuoli n. 40 miljoonaa, enemmän kuin koskaan ennen. Aseet olivat nyt tuhoisampia.
Saksassa oli sodan aikaan keskitysleirejä. Keskitysleiri oli vankila, jossa ainoa tavoite oli tappaa mahdollisimman paljon ihmisiä.

Sodan jälkeen perustettiin YK eli Yhdistyneet kansakunnat. YK:n peruskirja allekirjoitettiin 1945: mukana silloin 50 valtiota. Tavoite oli maailman rauha.

YK halusi, että kaikilla ihmisillä on oikeus olla ihminen. Kaikilla on ihmisoikeudet.

Katso video YK:sta

Toinen maailmansota 1939-1945

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota käytiin 1939–1945. Toisella puolella olivat Saksa Italia ja Japani. Toisella puolella olivat Iso-Britannia, Ranska, Neuvostoliitto ja Yhdysvallat, myöhemmin Kiina.

Saksa ja Neuvostoliitto tekivät hyökkäämättömyyssopimuksen. He sopivat salaisessa lisäpöytäkirjassa, miten he jakavat väliin jäävät maat. Sopimuksen nimi on Hitlerin–Stalinin pakt eli Molotov–Ribbentropin sopimus. Sopimuksessa luki, että Suomi on Neuvostoliiton etupiiriä.

Suomi oli sodassa tuona aikana kaksi kertaa. Ensin oli talvisota ja sitten jatkosota. Kun suomalaiset ajoivat saksalaiset pois, käytiin lapin sota.

Sota levisi Euroopasta Afrikkaan ja sitten Aasiaan. Lopulta 1945 Saksa antautuu ja sota loppuu Euroopassa. Aasiassa se loppuu vasta, kun Yhdysvallat pudottaa kaksi atomipommia Japaniin.

Sota oli globaali. Se tarkoittaa, että sotaa käytiin kaikkialla maapallolla. Sota oli myös totaalinen. Se koski sotilaiden lisäksi myös siviilejä, kuten naisia, vanhuksia ja lapsia. Aseet olivat tuhoisampia kuin koskaan ennen.Arvioidaan, että 50 - 70 miljoonaa ihmistä kuoli. Sotilaita kuoli n. 25 miljoonaa. Siviilejä kuoli n. 40 miljoonaa, enemmän kuin koskaan ennen. Saksassa oli sodan aikaan keskitysleirejä. Keskitysleiri oli vankila, jossa ainoa tavoite oli tappaa mahdollisimman paljon ihmisiä.