Väestö ja ammatit 1800-luvulla

Miten Suomi muuttui 1800-luvulla?

Teknologinen kehitys ja pankkitoiminnan kehittyminen vauhdittivat teollistumista. Työtä oli nyt tarjolla tehtaissa. Moni muutti maalta kaupunkiin ja meni töihin tehtaaseen. 

Video: Mitä seurauksia teollistumisessa oli?

Miten elämä muuttui? 

 1. Kuinka suuri osuus suomalaisista eli maataloudesta 1800-luvulla?

2. Oliko Suomi varakas maa? (varakas = rikas)

3. Mitä tapahtui väkiluvulle 1800-luvulla?

        (väki= väestö =ihmiset)

4. Mistä johtuu voimakas väestönkasvu?

5. Millaisia olivat mm. tiet ja koulut?

        alkeellinen= takapajuinen= huonosti organisoitu tai tehty

6. Mitä tarkoittaa, että suomenkielisen ja Ruotsinkielisen väestön välillä oli ristiriitoja?

        ristiriita = konflikti

7. Mikä Suomen väkiluku oli vuonna 1800?

8. Mikä Suomen väkiluku oli vuonna 1900?

9. Mikä Suomen väkiluku oli vuonna 2000?

10. Milloin kaupunkilaisia oli enemmän kuin maalaisia?

11. Kuinka monta prosenttia suomalaisista sai elantonsa (saada elanto= elää=tehdä työtä ja elää sillä) maataloudesta vuonna 1820?

12. Kuinka monta prosenttia suomalaista sai elantonsa maataloudesta vuonna 1950?

13. Entä vuonna 1970?

14. Milloin teollisuustyöstä eli yli 20 % väestöstä?

15. Minä vuonna palveluelinkeinosta eli yli 20% ihmisistä?

16. Kuinka monta prosenttia suomalaisista sai elantonsa palveluista vuonna 2000?

Miten eriarvoisuus näkyi?

·       rahvas ja herrasväki

·       istumajärjestys kirkossa

·       pukeutuminen

·       ammatit

Venäjän vallasta itsenäistymiseen ja kansalaissotaan

SUOMI OSANA VENÄJÄÄ 1809-1917

Suomesta tuli osa Venäjää vuonna 1809. Venäjää hallitsi tsaari. Hänestä tuli myös Suomen hallitsija. Suomi sai autonomian eli itsehallinnon. Se tarkoitti, että Suomi sai päättää itse monista asioistaan. Koska Turku oli kaukana Venäjästä, Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki vuonna 1812.
Elämä Suomessa oli pitkän aikaa rauhallista. Suomi sai oman rahan, jonka nimi oli markka. Suomeen tuli ensimmäinen rautatie 1862.
Euroopassa ihmiset rakensivat paljon laivoja ja taloja. Koska Suomessa oli paljon puuta, tulivat Suomeen ensimmäiset tehtaat. Metallista ihmiset tekivät koneita. Koneilla ihmiset tekivät kangasta. Koska tehtaat olivat kaupungeissa, muutti ihmisiä paljon maalta kaupunkeihin. Tällä tavalla syntyi Suomeen tehdastyöläisten ryhmä. 
Työpäivät tehtaassa olivat 12-14 tuntia. Myös lapset kävivät työssä. Työläisten asunnot olivat hyvin pieniä. Usein isot perheet asuivat yhdessä huoneessa. Maalla asui myös paljon köyhiä ihmisiä, joilla ei ollut omaa maata. He vuokrasivat talonpojilta maata ja tekivät pitkiä työpäiviä. Köyhät ihmiset eivät voineet päättää omista asioistaan. Asioista päättivät rikkaat talonpojat, porvarit, papit ja aateliset eli yläluokka. Vain heillä oli oikeus mennä eduskuntaan ja päättää siellä asioista.

EDUSKUNTAUUDISTUS JA ITSENÄISTYMINEN

Alussa suomalaiset olivat tyytyväisiä autonomiaan. 1800-luvun lopulla Venäjään kuului noin sata kansaa. Venäjän tsaari halusi, että kansat oppivat venäjän kielen ja venäläisen kulttuurin. Suomessa tämä tarkoitti, että suomalaiset eivät enää saaneet päättää omista asioistaan. Ihmiset marssivat kadulla ja halusivat autonomian takaisin. Lopulta Venäjän tsaari päätti, että Suomi saa oman eduskunnan. Suomen ensimmäiset yleiset ja yhtäläiset vaalit olivat 1906. Suomalaiset naiset saivat ensimmäisinä Euroopassa äänestää vaaleissa. Suomalaiset alkoivat myös toivoa, että Suomesta tulee itsenäinen maa.

KANSALAISSOTA

Ensimmäinen maailmansota (1914-1918) alkoi. Kaikki suomalaiset halusivat itsenäisyyttä. Köyhä työväestö halusi, että heidän elämänsä paranee. Maalla asuva köyhä väestö ja työläiset perustivat oman sotilasjoukon, punakaartin. Talonpojat ja porvarit perustivat oman sotilasjoukon, valkokaartin. Suomeen syntyi kaksi ryhmää: punaiset ja valkoiset.

Venäjällä oli vallankumous 1917. Työväestö otti vallan itselleen. Uusi johtaja oli V.I. Lenin. Venäjästä tuli sosialistinen valtio. Vuonna 1922 Venäjän uusi nimi oli Neuvostoliitto.

Suomen eduskunta päätti, että Venäjän uusi johtaja ei ole Suomen johtaja, eikä Suomi halua kuulua Venäjään. Eduskunta päätti tämän 6.12.1917. Se on Suomen itsenäisyyspäivä. Venäjä hyväksyi Suomen itsenäisyyden.

1. Mikä oli autonomia?
2.     Miksi suomalaiset olivat tyytymättömiä autonomiaan?
3. Millaista oli tavallisen työläisen elämä Suomessa 1800-      luvulla?
4. Kuinka pitkä oli työpäivä?
5. Keitä punaiset olivat?
6. Keitä valkoiset olivat?
7. Milloin Suomessa oli ensimmäisen kerran oma eduskunta?
8.     Millainen eduskuntauudistus oli? Mikä muuttui?
9. Mitä tapahtui Venäjällä 1917?
10. Mitä eduskunta päätti 6.12.1017?

Suomi osana Ruotsia

SUOMI OSANA RUOTSIA

Suomi oli pieni maa Ruotsin ja Venäjän välissä. Kauppamiehet ostivat ja myivät tavaraa. Turkiseläimet olivat tärkeitä. Turkiksia ihmiset tarvitsivat, kun he tekivät esimerkiksi vaatteita. Suomessa oli paljon turkiseläimiä. Ruotsalaiset ja venäläiset tekivät paljon kauppaa Suomessa. 1100-luvulla Ruotsalaiset ja venäläiset halusivat tuoda kristinuskon Suomeen. Ruotsi oli katolinen maa ja Venäjä ortodoksinen maa. Ruotsi soti Venäjän kanssa paljon. Lopulta vuonna 1323 Suomesta tuli osa Ruotsia (Pähkinäsaaren rauha).

Ensimmäiset kaupungit Suomessa olivat Turku, Viipuri, Porvoo ja Naantali. Nykyisin Viipuri ei ole Suomen kaupunki vaan Venäjän.

Saksalainen Luther sanoi 1500-luvulla, että pappien täytyi puhua kirkossa maan kielellä. Ihmisten täytyi myös lukea Raamattua äidinkielellä. Kristinuskon tärkein kirja oli Raamattu. Ruotsi haluasi tuoda luterilaisuuden Suomeen ja siksi pappien täytyi puhua kirkossa suomen kielellä ja Raamattu täytyi kääntää suomen kielelle. Se oli vaikeaa, koska suomen kirjakieltä ei ollut. Ensin täytyi kirjoittaa suomen kielen oppikirja. Mikael Agricola kirjoitti ABC-kirjan, joka on ensimmäinen suomenkielinen aapinen. Me sanomme, että Mikael Agricola on suomen kirjakielen isä. Agricola kirjoitti ABC-kirjan, koska hän haluasi, että kaikki suomalaiset lukevat suomen kielellä kristinuskon tekstejä.
 
Ruotsin kieli oli Suomen virallinen kieli, mutta tavallinen kansa ei puhunut ruotsia. Koulut olivat ruotsinkielisiä. Köyhät suomalaiset eivät opiskelleet koulussa. Kirkko opetti suomalaisia lukemaan suomen kielellä kristinuskon tekstejä.

Rikkaat ihmiset päättivät Suomen asioista. Rikkaita ihmisiä oli vähän. Suomen kansa oli köyhää, eikä kaikilla ollut aina ruokaa. Ihmisiä kuoli nälkään. Köyhät ihmiset sairastivat paljon ja kuolivat nuorempina kuin nymyään. Suomalaisia kuoli paljon myös sodassa Ruotsin armeijassa. Elämä oli Suomessa hyvin vaikeaa.




 
TEHTÄVÄT / SUOMI OSANA RUOTSIA...1
Oikein - Väärin


1. Ruotsalaiset haluavat tuoda ortodoksiuskonnon Suomeen

2. Suomesta tulee Ruotsin osa 1300-luvulla


3. Ensimmäiset suomenkieliset tekstit kirjoittaa Agricola


4. Raamatun kirjoittaa Luther


5. 1500-luvulla suomen kielestä tulee virallinen kieli


6. Rikkaat ihmiset puhuvat ruotsin kieltä 1500-luvulla


7. Köyhät ihmiset eivät päätä Suomen asioista 1500-luvulla


8. Suurin osa suomalaisista lapsista on koulussa 1500-luvulla

Lue teksti ja vastaa:
1. Miksi Agricola kirjoittaa ABC-kirjan?
2. Miksi Ruotsi hyökkää Suomeen?
3. Miksi turkiseläimet ovat tärkeitä ?
4. Miksi elämä Suomessa on suomalaisille vaikeaa?
5. Mitkä ovat Suomen ensimmäiset kaupungit?

Keskustelutehtäviä:
1. Mikä on hyvää ja mikä huonoa Ruotsin vallan aikana Suomessa?
2. Onko sinun lähtömaasi historiassa samanlaisia asioita?

Mikael Agricola

Mikael Agricola on suomen kirjakielen isä ja loi pohjan suomenkieliselle kirjallisuudelle. Hän oli myös rehtori, piispa ja diplomaatti.

http://areena.yle.fi/1-3397247

Nuoren elämää 1800-luvulla

http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/e1800/

Tyttö Anna

1.    Miksi Anna heräsi aikaisin aamulla? Mikä oli hänen tehtävä?

2.    Mitä naisten piti osata aikuisena?

3.   Mikä oli tärkein ravinto (ruoka)?

4.   Mitkä olivat tavallisia juomia?

5.   Miksi sairaudet levisivät helposti?

6.   Miten naiset ansaitsivat rahaa?

7.   Mistä hän haki vettä?

8.   Mitä materiaalia astiat olivat?

9.   Mitä hän luki?

10.             Miksi hän opetteli lukemaan?

Poika Juho

1.    Miksi Juho muutti Turkuun?

2.   Miten talot lämmitettiin?

3.   Mitä ammattia hän opiskeli?

4.   Kuinka kauan hän harjoitteli ammattia?

5.   Mitä he söivät ja joivat normaalisti?

6.   Kuinka usein he peseytyivät?

7.   Osasivatko tavalliset työläiset kirjoittaa?

8.   Mikä oli oppipojan palkka?

9.   Kuinka monta päivää viikossa oli työpäivä?

Millainen Annan  ja Juhon päivä sinun mielestä oli?

Mikä Annan ja Juhon aikaan oli erilaista kuin nykyään?
Mihin yhteiskuntaluokkaan he kuuluivat?

Esihistoriasta historiaan

JÄÄKAUSI

Elo, Probst, Virén: Suomi-opas; matka Suomen historiaan ja tämän päivän Suomeen

SUOMEN HISTORIA

Historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan.

Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian ajalta ei myöskään ole paljoa kirjallisia lähteitä. Esihistoria päättyy, kun kristinusko leviää Suomeen ja Suomi liitetään Ruotsiin.

Esihistoria

Ennen Suomea peitti jää, koska oli jääkausi. Jääkausi loppui noin 10 000 vuotta sitten. Alkoi kivikausi. Aikaa kutsutaan kivikaudeksi siksi, että ihmiset tekivät työkalut kivestä.

Ensimmäiset ihmiset tulivat Suomeen idästä ja etelästä noin 8 000-6 500 eaa.

Suomessa oli paljon järviä ja jokia. Ihmisten pääelinkeino oli kalastus ja hylkeenpyynti. Ihmiset kalastivat verkoilla ja koukuilla, jotka oli tehty eläimen luusta.

Ihmiset myös metsästivät paljon hirviä, karhuja, oravia ja lintuja. Suomessa ei vielä viljelty maata. Karjanhoito alkoi Suomessa noin 2 500 eaa. ja kaskiviljely 2 000 eaa. Kaskiviljely ei ole peltoviljelyä. Kaskiviljelyssä metsä poltetaan (kasketaan) pelloksi ja maata viljellään muutama vuosi, kunnes poltetaan taas uusi metsä.

Pronssikausi alkoi Suomessa noin 1 500 eaa. ja

loppui 500 eaa. Pronssikaudella suurin osa työkaluista oli yhä kivestä, mutta myös pronssia osattiin tehdä. Tähän aikaan Lähi-idässä oli jo kirjoitustaito, mutta Suomessa ei. Pyyntielinkeinot, metsästys, kalastus ja keräily, olivat tärkeimpiä. Ihmiset antoivat eläinten nahkoja ja turkiksia muille kansoille ja saivat heiltä koruja ja miekkoja. Kauppa oli vaihtokauppaa. Myöhemmin oravannahat olivat

ensimmäisiä rahoja.

Rautakausi alkoi 500 eaa. Se on viimeinen esihistorian aikakausi. Se kesti noin 1100-luvulle asti. Rautakaudella työkalut valmistettiin raudasta. Pyyntielinkeinot olivat tärkeimpiä. Kaskiviljely oli yleistä, mutta myös peltoviljely lisääntyi. Ensimmäiset viljelykasvit olivat ruis, kaura ja ohra. Kotieläminä oli lehmiä, hevosia, lampaita ja sikoja. Suomessa asui rautakauden lopussa vähän yli 50 000 ihmistä.

Rautakauden lopussa Suomeen tehtiin ristiretkiä ja kristinusko levisi pikkuhiljaa. Kun rautakausi loppui, Suomessa alkoi Ruotsin vallan aika.

Tehtäviä:

Ovatko väitteet oikein vai väärin? Jos lause on väärin, korjaa se kokonaisella lauseella.

1. Kun oli jääkausi, Suomessa ei asunut ihmisiä.

2. Ensimmäiset ihmiset tulivat rautakaudella.

3. Kivikaudella työkalut tehtiin pronssista.

4. Suomessa viljeltiin maata jo 5 000 eaa.

5. Esihistorian ajalla kauppa oli vaihtokauppaa.

6. Oravannahat olivat ensimmäisiä rahoja.

1. Mitä tarkoittaa vaihtokauppa?

__________________________________________________________________________________________________________________________________________

2. Milloin esihistoriallinen aika loppui? Mitä silloin tapahtui? __________________________________________________________________________________________________________________________________________

3. Mitä tarkoittaa eaa. tai eKr.?

__________________________________________________________________________________________________________________________________________

4. Karjanhoito alkoi 2500 eaa. Kuinka monta vuotta sitten se oli? ________________________________________

______________________________________________

______________________________________________

Piirrä aikajana. Laita asiat oikeaan järjestykseen. Merkitse vuosi. Etsi tietoa papereistasi.

1.    jääkausi

2.    kivikausi

3.    pronssikausi

4.    karjanhoito

5.    kaskiviljely

6.    rautakausi

7.    ristiretket ja kristinusko Suomeen

8.    Hämeen linnan rakennustyö alkoi

9.    Pähkinäsaaren rauha 1323 = ensimmäinen rauhansopimus itärajalle