Hämeenlinnan historiaa

Mistä kuvat ovat? Mikä on vuosi?

Suomi sotien jälkeen

Elintaso nousee

Sotien jälkeen Elintaso nousee Sodan jälkeen elämä oli aluksi vaikeaa. Sodassa kuoli noin 90 000 miestä. Sodan jälkeen Suomessa oli paljon leskiä ja orpoja. Moni kylä ja kaupunki täytyi rakentaa uudelleen. Suomen täytyi myös järjestää asunto ja työpaikka 430 000 ihmiselle, jotka tulivat Suomeen Sallan, Karjalan ja Petsamon alueilta sodan aikana. Suomi maksoi Neuvostoliitolle suuret sotakorvaukset. Suomalaiset lähettivät Neuvostoliittoon laivoja, koneita ja puuta. Siksi Suomen teollisuus kehittyi ja Suomeen rakennettiin paljon uusia tehtaita. Paljon ihmisiä muutti maalta kaupunkiin. 1960-luvulla teollisuutta oli jo enemmän kuin maataloutta. Työtä ei kuitenkaan aina riittänyt kaikille. 1960–1970-luvuilla monet muuttivat Ruotsiin, koska siellä oli paljon työpaikkoja. Ihmisten elintaso nousi. Asunnot olivat parempia.


Jääkaapit ja sähköhellat tulivat koteihin. 1980-luvulla luvulla ihmisillä oli stereot ja mikroaaltouuni. 1990-luvulla ihmisillä oli matkapuhelin ja tietokone. Suomessa hyvinvointi alkoi lisääntyä. Suomesta kehittyi pikku hiljaa hyvinvointivaltio. Se tarkoittaa, että Suomessa yhteiskunta huolehtii ihmisestä. Yhä useampi suomalainen ajoi omalla autolla ja ihmisillä oli enemmän vapaa-aikaa. Vapaa-ajalla tanssittiin ja katsottiin elokuvia. Säännölliset televisiolähetykset alkoivat vuonna 1957. Suomalaiset katsoivat paljon urheilua. Kesällä 1952 Helsingissä järjestettiin olympialaiset.

Suomi Toisessa maailmansodassa

Talvisota 30.11.1939-13.3.1940

Neuvostoliiitto ja Saksa tekivät hyökkäämättömyyssopimuksen ja jakoivat välissään olevat valtiot. Neuvostoliitto pelkäsi, että Saksa hyökkää Neuvostoliittoon Suomen kautta. Neuvostoliitto ehdotti, että Suomi antaa Itä-Suomesta alueita Neuvostoliitolle. Suomi kieltäytyi. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja alkoi talvisota.

Suomen armeijan ylipäällikkö oli C.G.E. Mannerheim. Suomen presidentti oli Kyösti Kallio. Neuvostoliitolla oli paljon sotilaita, lentokoneita ja panssarivaunuja. Suomella oli niitä hyvin vähän. Neuvostoliitolla oli suuri ylivoima.
Venäläiset luulivat, että he voittaisivat sodan nopeasti, mutta suomalaiset taistelivat hyvin Neuvostoliittoa vastaan. Suomalaiset sotilaat tiesivät, millainen on kova pakkanen talvella. Venäläisille talvi oli vaikea, kun pakkasta oli joskus - 40 astetta.

Suomalaisilla oli myös kova halu voittaa, koska he halusivat, että Suomi on itsenäinen maa. Talvisota yhdisti valkoiset ja punaiset. Kaikki halusivat voittaa sodan. Lopulta Neuvostoliitto ehdotti Suomelle rauhaa ja Suomi hyväksyi sen. Sota loppui 13.3.1940. Sota kesti 105 päivää.

Suomi hävisi sodan. Neuvostoliitto sai Suomelta Karjalan ja Sallan alueet. Sieltä muutti Suomeen 430 000 suomalaista. Heitä sanottiin evakoiksi.

Heidän elämänsä oli raskasta. Alussa he asuivat maalla toisten ihmisten kodeissa. Vaikka Suomi hävisi sodan, Suomi säilyi itsenäisenä maana.

Video: Talvisota loppuu

Jatkosota

Talvisodan jälkeen Suomen ja Venäjän suhteet olivat huonot. Suomi pelkäsi, että Neuvostoliitto hyökkää Suomeen ja valloittaa Suomen.
Saksa päätti, että se hyökkää Neuvostoliittoon. Suomalaiset halusivat, että Saksa auttaa Suomea, jos alkaa uusi sota. Suomi ajatteli, että uudessa sodassa Suomi saa takaisin Sallan ja Karjalan alueet. Saksalaisia sotilaita tuli Suomeen. Suomen presidenttinä oli Risto Ryti.

Kesällä 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Suomi lähti mukaan sotaan. Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli sota, jonka nimi on Jatkosota. Alussa Suomella meni sodassa hyvin. Suomi voitti Neuvostoliitolta alueita. Sitten Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen kesällä 1944. Suomi hävisi sodan. Lopulta Suomi ja Neuvostoliitto tekivät Moskovan välirauhansopimuksen 4.9.1944.

Moskovan välirauhan ehdot

Neuvostoliitto sai Suomelta Sallan, Karjalan ja Petsamon. Eli takaisin tuli samat rajat kuin Talvisodan jälkeen. Suomen täytyi myös maksaa Neuvostoliitolle noin 600 miljoonan dollarin sotakorvaukset. Sotakorvaus maksettiin viemällä tavaraa Neuvostoliittoon. Lisäksi Neuvostoliitto halusi, että Suomi ajaa pois saksalaiset sotilaat Suomesta. Saksalaisia oli paljon Lapissa.
Neuvostoliitto määräsi myös, että joitain järjestöjä tuli lopettaa.

Lapin sota 1944-1945

Suomen ja Saksan välillä alkoi Lapin sota 1944– 1945. Saksalaiset lähtivät, mutta he polttivat Lapin kylät, kun he lähtivät. Saksa hävisi toisen maailmansodan.
Sodan aikana elämä oli vaikeaa. Tavaroista oli pulaa: esim. sokeria, kahvia ja tupakkaa sai ostaa vain vähän. Kun miehet olivat sodassa, naiset ja lapset tekivät kotona kaikki työt. He viljelivät maata ja olivat tehtaassa töissä. Naiset olivat myös mukana sodassa, esimerkiksi sairaanhoitajina. Naiset, jotka olivat mukana sodassa, olivat lottia.
Talvi- ja jatkosodan aikana yli 50 000 suomalaista lasta lähetettiin Ruotsiin pakoon. Lapset eivät osanneet ruotsia. Suurin osa lapsista tuli sodan jälkeen takaisin. Jatkosodassa taisteli myös noin 7000 ulkomaalaista vapaaehtoista sotilasta. He olivat virolaisia, ruotsalaisia, inkeriläisiä ja tanskalaisia. Suomi hävisi taas sodan, mutta säilyi itsenäisenä. Suomalaiset sanovat, että me hävisimme sodan, mutta voitimme rauhan.

Yhdistyneet kansakunnat eli YK

YK ja ihmisoikeuksien julistus

Sota oli tuhoisa. Arvioidaan, että 50 - 70 miljoonaa ihmistä kuoli. Sotilaita kuoli n. 25 miljoonaa. Siviilejä kuoli n. 40 miljoonaa, enemmän kuin koskaan ennen. Aseet olivat nyt tuhoisampia.
Saksassa oli sodan aikaan keskitysleirejä. Keskitysleiri oli vankila, jossa ainoa tavoite oli tappaa mahdollisimman paljon ihmisiä.

Sodan jälkeen perustettiin YK eli Yhdistyneet kansakunnat. YK:n peruskirja allekirjoitettiin 1945: mukana silloin 50 valtiota. Tavoite oli maailman rauha.

YK halusi, että kaikilla ihmisillä on oikeus olla ihminen. Kaikilla on ihmisoikeudet.

Katso video YK:sta

Toinen maailmansota 1939-1945

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota käytiin 1939–1945. Toisella puolella olivat Saksa Italia ja Japani. Toisella puolella olivat Iso-Britannia, Ranska, Neuvostoliitto ja Yhdysvallat, myöhemmin Kiina.

Saksa ja Neuvostoliitto tekivät hyökkäämättömyyssopimuksen. He sopivat salaisessa lisäpöytäkirjassa, miten he jakavat väliin jäävät maat. Sopimuksen nimi on Hitlerin–Stalinin pakt eli Molotov–Ribbentropin sopimus. Sopimuksessa luki, että Suomi on Neuvostoliiton etupiiriä.

Suomi oli sodassa tuona aikana kaksi kertaa. Ensin oli talvisota ja sitten jatkosota. Kun suomalaiset ajoivat saksalaiset pois, käytiin lapin sota.

Sota levisi Euroopasta Afrikkaan ja sitten Aasiaan. Lopulta 1945 Saksa antautuu ja sota loppuu Euroopassa. Aasiassa se loppuu vasta, kun Yhdysvallat pudottaa kaksi atomipommia Japaniin.

Sota oli globaali. Se tarkoittaa, että sotaa käytiin kaikkialla maapallolla. Sota oli myös totaalinen. Se koski sotilaiden lisäksi myös siviilejä, kuten naisia, vanhuksia ja lapsia. Aseet olivat tuhoisampia kuin koskaan ennen.Arvioidaan, että 50 - 70 miljoonaa ihmistä kuoli. Sotilaita kuoli n. 25 miljoonaa. Siviilejä kuoli n. 40 miljoonaa, enemmän kuin koskaan ennen. Saksassa oli sodan aikaan keskitysleirejä. Keskitysleiri oli vankila, jossa ainoa tavoite oli tappaa mahdollisimman paljon ihmisiä.

Eurooppa ensimmäisen maailmansodan jälkeen

Euroopassa ja koko maailmassa oli ollut ensimmäinen maailmansota 1914–1918. Sodan jälkeen Eurooppa muuttui. Kartta muuttui. Syntyi mm. uusi valtio Neuvostoliitto ja Suomi itsenäistyi. Saksa hävisi sodan. Voittajavaltiot päättivät, että Saksa oli yksin syyllinen sotaan. Se joutui maksamaan sotakorvauksia.
1919 voittajamaat perustivat Kansainliiton. Sen tehtävä oli estää uudet sodat. Englanti ja Ranska olivat Euroopan johtavat valtiot. Yhdysvallat oli koko maailman uusi johtava valtio.
Elämä oli vaikeaa. Ihmisillä oli nälkä. Kaupoissa ei ollut tavaraa. Oli paljon työttömiä. Monessa maassa oli kriisi. Oli lama.

Neuvostoliitto

Venäjästä tuli Neuvostoliitto, kun siellä oli vallankumous vuonna 1917. Siellä valta oli puolueella. Puolue oli kommunistinen puolue. Kommunistit halusivat, että yksityinen ihminen ei omista mitään, vaan valtio ja puolue omistavat kaiken, esim. maan, tehtaat, pankit ja kaupat.
Neuvostoliiton johtaja oli Lenin. Hänen jälkeen johtaja oli Stalin. Stalinista tuli yksinvaltias eli diktaattori. Hän lähetti miljoonia ihmisiä työleireille tai ihmiset tapettiin. Oli vaikeaa. Ihmisillä oli nälkä. Noin 10–20 miljoonaa ihmistä kuoli. 

Italia ja Saksa

Saksassa oli myös vaikeaa. Ihmiset ajattelivat, että demokratia ei toimi. He halusivat, että on vahva johtaja, joka päättää, mitä tapahtuu. 

Italiasta alkoi fasismi. He ajattelivat, että vain valtio on tärkeä, ei ihminen. Fasistit olivat isänmaallisia. Johtava oli diktaattori. Italiassa hän oli vuodesta 1922 alkaen Benito Mussolini ja Saksassa Adolf Hitler.

Saksassa Hitlerin natsipuolue nousi valtaan 1933. He halusivat, että Saksa on suuri valtio. He olivat vihaisia muille valtioille ensimmäisen maailmansodan rauhansopimuksesta. Hitler sai paljon ihmisiä puolelleen, koska oli paljon työttömiä ja ihmiset olivat vihaisia. Natsit lupasivat leipää ja työtä. 

Hitler inhosi juutalaisia ja monia muita ryhmiä. Hän määräsi heidät keskitysleireille. Hänen vallan aikana tapettiin noin 6 miljoonaa juutalaista.

Maa jossa on diktatuuri, on totalitaarinen valtio. Se on demokratian vastakohta. Yksi ihminen tai ryhmä päättää, mitä tapahtuu. 

1. Milloin oli ensimmäinen maailmansota?

2. Mikä valtio oli syyllinen sotaan?

3. Mitä se joutui tekemään?

4. Kansainliitto oli monen maan järjestö (=organisaatio). Mikä sen tavoite oli?

5. Mikä oli koko maailman uusi suurvalta?

6. Miksi elämä oli sodan jälkeen vaikeaa?

7. Venäjällä oli vallankumous ja sen nimi muuttui. Mikä oli maan uusi nimi?

8. Kenellä oli valta siellä?

9. Mitä Stalin teki?

10. Mitä ihmiset ajattelivat demokratiasta Saksassa?

11. Missä maassa fasistit valtaan nousivat?

12. Kuka oli johtaja siellä?

13. Mikä puolue nousi valtaan Saksassa?

14. Miksi ihmiset kannattivat Hitleriä Saksassa?

15. Mitä pahaa hän teki?

16. Mitä tarkoittaa sana diktatuuri?

17. Millainen on totalitäärinen valtio? Mikä valtio oli sellainen?

18. Mikä on totalitaarisen vastakohta?

Elinkeinorakenne muuttuu - Suomi vaurastuu

Länsi-Eurooppa teollistui 1850-luvulta. Suomi oli yksi viimeisistä. Täällä oli vain pari rautatehdasta. Suurin osa ihmisistä viljeli maata. Suurin osa tavaroista tehtiin kotona itse. Ihmiset eivät ostaneet tavaroita kaupasta. Laki määräsi vuoteen 1879 asti, että maaseudulla ei saanut olla kauppoja.

Teollistuminen oli hidasta. Ei ollut rahaa eikä osaamista. Laki sanoi, että puita ei saanut paljon kaataa. Moni vuosi oli vaikea. Erityisesti 1867-68 oli vaikeat nälkävuodet. Oli kylmä kesä ja sato oli huono. Ihmisiä kuoli nälkään ja sairauksiin.

Uudistukset nopeuttavat teollistumista
Talous täytyi uudistaa. Nyt kauppoja sai olla maaseudulla. perustettiin monta sahaa. Oma raha 1860 oli tärkeä. 1879 tuli elinkeinovapauslaki. Jokainen sai valita oman ammatin itse. 

Nyt perustettiin monta sahaa. Puu kuljetettiin vesiteitä tehtaisiin. Puusta tehtiin paperia. Tehtaiden ympärille syntyi kaupunkeja. Puuta vietiin ulkomaille. Täällä tehtiin myös kankaita ja koneita. Tärkeitä asioita olivat uudet tiet: kanavat ja rautatiet. Kuljettaminen oli halvempaa ja tavaroiden hinnat laskivat. 

Suomeen perustettiin pankkeja. Ulkomailta tuli ihmisiä, joilla oli rahaa. Talonpojat rikastuivat, kun he myivät puuta sahoille ja tehtaille. Ihmiset maaseudulla alkoivat käyttää rahaa. Maatilalle ostettiin uusia koneita. Tuli uusia viljelymenetelmiä. Ihmiset alkoivat lukea sanomalehtiä. Osa maanviljelijöistä keskittyi karjankasvatukseen. He tuottivat voita ja maitoa. Torpparin asema oli huono, koska maaseudulla ei ollut enää niin paljon työtä kuin ennen.

Väestö kasvoi nopeasti. Lapsikuolleisuus aleni. Monet ihmiset lähtivät etsimään töitä kaupunkiin tehtaisiin ja ulkomaille. Kaupungit kasvoivat. Elinkeinorakenne muuttui. Nyt työpaikkoja oli enemmän teollisuudessa.



1. Mikä oli tärkein elinkeino (ammatti) 1800-luvulla?
2. Miksi teollistuminen oli kauan hidasta?
3. Mistä tuli tärkeä teollisuustuote?
4. Mitkä asiat auttoivat teollistumista?
5. Miksi maaseudulle tuli rahaa?
6. Mitä tapahtui, kuin ihmisten määrä kasvoi?

1800-luvun kulttuuri Suomessa

1. Kuka oli Jean Sibelius?
2. Miksi hän oli ja on edelleen tärkeä suomalaisille?
3. Kuka oli Aleksis Kivi?
4. Mikä oli hänen tärkein teos?
5. Miten se oli erilainen kirja kuin muut?
6. Kuka oli Johan Vilhelm Snellman?
7. Mikä oli kieliasetus?
8. Milloin se annettiin?
9. Mitkä kaksi tärkeää asiaa Suomi sai?
10. Mikä oli Suomen pääelinkeino 1800-luvulla?
11. Mikä elinkeino alkoi kehittyä?

Mitä kuvat kertovat Suomen historiasta?

Elias Lönnrot ja Kalevala

Elias Lönnrot syntyi 1802 ja kuoli 1884. Hänen perhe oli köyhä. Kotona ei aina ollut ruokaa. Hänen oli vaikea käydä koulua, koska hänen täytyi mennä töihin. Hän opiskeli kuitenkin yliopistossa ja valmistui lääkäriksi. Lönnrot myös keräsi kasveja ja kirjoitti ensimmäisen suomalaisen kirjan kasveista. Siinä hän kertoi lääkekasveista, joita kansa käyttää lääkkeinä.

Hän teki monia matkoja, joilla hän keräsi runoja. Hän käveli ympäri Suomea. Hän kävi Petsamossa, Arkangelissa, Vienassa, Virossa ja Inkerissä asti. Joskus hän hiihti tai meni veneellä. Hän meni yöksi kyliin ihmisten koteihin ja kuunteli ihmisiä. Matkat eivät olleet helppoja. Välillä oli nälkä eikä aina ollut missä nukkua.  Ihmiset kertoivat tarinoita, joita olivat kuulleet ja oppineet kotona. Elias teki 11 matkaa 15 vuoden aikana.

                                      Katso video

Ensimmäinen Kalevan osa ilmestyy vuonna 1837. Kanteletar ilmestyy 1840. Kanteletar sisältää runoja ja lauluja, jotka kertovat naisten ja lasten elämästä.

Kalevala kertoo Kalevalan ja Pohjolan kansasta, jotka kilpailevat keskenään. Runojen päähenkilönä on usein šamaani, joka tekee matkoja vainajien maailmaan. 
Pohjolassa Kalevalan sankarit käyvät usein kosinta- ja ryöstömatkoilla. Pohjolassa hallitsee nainen, Pohjan akka. Erikoista Kalevalassa on, että taisteluissa ei ole paljon aseita tai fyysistä väkivaltaa vaan aseina on sanat, laulut. Se joka tietää eniten, on vahvin ja viisain.

Lönnrotia kiinnosti Suomen historia, kansanperinne ja kieli. Hän halusi, että Suomen kansan identiteetti vahvistuu. Kalevala on Suomen kansalliseepos ja hyvin tärkeä kirja Suomen kansalle. Se antoi itseluottamusta omaan kieleen ja kulttuuriin sekä kansalliseen identiteettiin. Se myös herätti huomiota ulkomailla.


Lönnrot oli myös tärkeä suomen kielen kehittäjä. Suomen kieli oli nuori ja sanoja ei ollut kaikille asioille. Lönnrot keksi tuhansia sanoja suomen kieleen, esimerkiksi kasvisanastoa. Hänen sanojaan ovat myös esimerkiksi kirjallisuus, tasavalta, äänioikeus, kuume. Lönnrot myös vaikutti siihen, että d-kirjain tulee suomen kieleen. Lönnrot kehitti suomen kirjakieltä siten, että kielen pohjana on Länsi-Suomen murteet, mutta Itä-Suomen murteista hän otti myös paljon sanoja kirjakieleen.

LÄHDE: http://neba.finlit.fi/tietopalvelu/elias/el_ties2.html#vast1
Pilakuva Elias Lönnrotista.

TEHTÄVIÄ

1. Millainen oli Elias Lönnrotin lapsuuden perhe?

2. Miksi koulunkäynti oli vaikeaa?

3. Mihin ammattiin hän valmistui?

4. Mitä hän keräsi matkoilla?

5. Mitä kirjoja hän julkaisi?

6. Missä hän oli töissä?

7. Mitä hän kehitti suomen kieleen?

8. Mikä on kansanruno?

9. Miksi Lönnrotia sanotaan suomen kielen toiseksi isäksi?

10. Mikä on Kalevala ja Miksi se on Suomelle tärkeä kirja?

11. Mistä Kanteletar kertoo?

MISTÄ KALEVALA KERTOO

1. Mitä ovat Kalevala ja Pohjola?
2. Kuka on mahtavin mies?
3. Mitä hän osasi?
4. Mitä hän rakensi?
5. Mikä oli Seppo Ilmarisen ammatti?
6. Mikä oli Sampo?

LÄHTEET JA LISÄTIETOA:

http://neba.finlit.fi/tietopalvelu/elias/index.htm
http://neba.finlit.fi/tietopalvelu/elias/el_ties2.html#
http://virtuoosi.pkky.fi/suoma/sivut/lonnrot.htm

Suomi 1800-luvulla

ELÄMÄÄ 1800-LUVULLA

Milloin Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki? 1812

Miksi? Suomi oli ennen osa Ruotsia ja nyt osa Venäjää. Vanha pääkaupunki oli Turku. Venäläiset halusivat, että uusi pääkaupunki on lähempänä Venäjää.

Mitä Suomi sai 1863? Oma rahan, markan.

Miten liikenne muuttui 1800-luvulla?

1. Tuli rautatie ja junat. Ensimmäinen rautatie Hki -Hml rakennettiin 1860-luvulla.
2. Höyrylaivat.
3. Tiet. Niitä korjattiin.

Mikä oli virallinen kieli? ruotsi

Milloin kansakoulu vakiintui? 1860-luvulla

Miten se oli tärkeää kielen kannalta? Opettaja opetti suomen kielellä kaikkia. Kun on koulu ja ihmiset osaavat lukea ja laskea, demokratia on mahdollista.

Mitä koulua oli käyty ennen kansakoulua? Kiertokoulua ja rippikoulua

Miksi kansakoulu oli tärkeä asia koko Suomelle? Kaikki saivat mennä kouluun. Koulutus mahdollisti tasa-arvon. Ihmiset saivat oppia ja valita oman ammatin.

Itsenäistyminen ja kansalaissota

ITSENÄISTYMINEN JA KANSALAISSOTA = SISÄLLISSOTA

Kansainvälinen tilanne

1800-luvun Euroopassa eli kansallisuusaate eli nationalismi. Sen ajatus oli, että ihmiset, joilla oli sama kieli ja kulttuuri, oli kansa. Kansalla piti olla oma valtio. Kaikki kansat halusivat olla suuria. Monilla mailla oli myös paljon siirtomaita. Siirtomaa oli alue Euroopan ulkopuolella. Alkoi ensimmäinen maailmansota. Syntyi kaksi ryhmää. Toiseen kuuluivat Iso-Britannia, Ranska ja Venäjä, toiseen Saksa ja Itävalta. Sota oli vuosina 1914-1918.

Mitä nämä katukyltit kertovat historiasta?

Sodan tausta (mitä tapahtui ennen sotaa)

Venäjällä oli vaikeaa pitkän sodan vuoksi. Keisari oli heikko, ja hänet syrjäytettiin vallasta 1917 eli oli vallankumous. Suomessa vasemmisto eli sosiaalidemokraatit halusivat uudistaa Suomea nopeasti. Oikeisto pelkäsi, mitä he tekevät eduskunnassa. Pidettiin uudet eduskuntavaalit. Nyt oikeisto voitti vaalit. Vasemmisto oli pettynyt. Se ei uskonut enää eduskuntaan. Se halusi myös vallankumousta. Oikeisto pelkäsi vallankumousta. Kumpikin ryhmä hankki aseita ja koulutti sotilaita.

Suomella oli mahdollisuus itsenäistyä 6.12.1917. Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.1917.
Suomessa oli paljon ongelmia: kansa oli jakautunut kahteen ryhmään. Punaiset eli köyhä työväestö ei ollut tyytyväinen elämäänsä. Valkoiset eli oikeisto pelkäsi, että myös Suomeen tulee vallankumous. He olivat eri mieltä siitä, millainen valtio Suomen pitäisi olla.

Lopulta punakaarti ja valkokaarti aloittivat sisällissodan tammikuussa 1918. Koska Suomen kansalaiset olivat sodassa keskenään, on sodan toinen nimi kansalaissota. Kansalaissota alkoi tammikuussa ja loppui toukokuussa 1918. Valkoiset voittivat.


1. Etsi tekstistä syitä (syy) Suomen itsenäistymiseen. Kirjoita asiat ajatuskarttaan.
 

Sodan seuraukset

Sisällissota on vaikea tapahtuma Suomen historiassa. Molemmat ryhmät tekivät poliittista terroria. Sodan aikana ja sen jälkeen punaisia vangittiin. Sodassa kuoli yhteensä noin 37 000 ihmistä. Heistä noin 75 prosenttia oli punaisia. Heitä ammuttiin sodan aikana, ja sodan päätyttyä vankileireillä nälkään ja tauteihin.

Sisällissota jakoi Suomen kansan kahtia. Voittajat olivat sitä mieltä, että punaiset olivat nousseet kapinaan. Heitä pidettiin kriminaaleina. Suomi oli kuitenkin tasavalta eli demokratia. Demokratiassa on tärkeää, että kaikki kansalaiset voivat vaikuttaa yhteiskunnassa.

1. Miksi Suomessa syttyi kansalaissota?
2. Mitä seurauksia sodasta oli?
3. Katso Museokeskus Vapriikin kuvia sisällissodasta. Mitä ne kertovat tapahtumista?

Museokeskus Vapriikin kuvia sisällissodasta

Museokeskus Vapriikki: Punakaartiin kuulunut lapsisotilas.

Väestö ja ammatit 1800-luvulla

Miten Suomi muuttui 1800-luvulla?

Teknologinen kehitys ja pankkitoiminnan kehittyminen vauhdittivat teollistumista. Työtä oli nyt tarjolla tehtaissa. Moni muutti maalta kaupunkiin ja meni töihin tehtaaseen. 

Video: Mitä seurauksia teollistumisessa oli?

Miten elämä muuttui? 

 1. Kuinka suuri osuus suomalaisista eli maataloudesta 1800-luvulla?

2. Oliko Suomi varakas maa? (varakas = rikas)

3. Mitä tapahtui väkiluvulle 1800-luvulla?

        (väki= väestö =ihmiset)

4. Mistä johtuu voimakas väestönkasvu?

5. Millaisia olivat mm. tiet ja koulut?

        alkeellinen= takapajuinen= huonosti organisoitu tai tehty

6. Mitä tarkoittaa, että suomenkielisen ja Ruotsinkielisen väestön välillä oli ristiriitoja?

        ristiriita = konflikti

7. Mikä Suomen väkiluku oli vuonna 1800?

8. Mikä Suomen väkiluku oli vuonna 1900?

9. Mikä Suomen väkiluku oli vuonna 2000?

10. Milloin kaupunkilaisia oli enemmän kuin maalaisia?

11. Kuinka monta prosenttia suomalaisista sai elantonsa (saada elanto= elää=tehdä työtä ja elää sillä) maataloudesta vuonna 1820?

12. Kuinka monta prosenttia suomalaista sai elantonsa maataloudesta vuonna 1950?

13. Entä vuonna 1970?

14. Milloin teollisuustyöstä eli yli 20 % väestöstä?

15. Minä vuonna palveluelinkeinosta eli yli 20% ihmisistä?

16. Kuinka monta prosenttia suomalaisista sai elantonsa palveluista vuonna 2000?

Miten eriarvoisuus näkyi?

·       rahvas ja herrasväki

·       istumajärjestys kirkossa

·       pukeutuminen

·       ammatit

Venäjän vallasta itsenäistymiseen ja kansalaissotaan

SUOMI OSANA VENÄJÄÄ 1809-1917

Suomesta tuli osa Venäjää vuonna 1809. Venäjää hallitsi tsaari. Hänestä tuli myös Suomen hallitsija. Suomi sai autonomian eli itsehallinnon. Se tarkoitti, että Suomi sai päättää itse monista asioistaan. Koska Turku oli kaukana Venäjästä, Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki vuonna 1812.
Elämä Suomessa oli pitkän aikaa rauhallista. Suomi sai oman rahan, jonka nimi oli markka. Suomeen tuli ensimmäinen rautatie 1862.
Euroopassa ihmiset rakensivat paljon laivoja ja taloja. Koska Suomessa oli paljon puuta, tulivat Suomeen ensimmäiset tehtaat. Metallista ihmiset tekivät koneita. Koneilla ihmiset tekivät kangasta. Koska tehtaat olivat kaupungeissa, muutti ihmisiä paljon maalta kaupunkeihin. Tällä tavalla syntyi Suomeen tehdastyöläisten ryhmä. 
Työpäivät tehtaassa olivat 12-14 tuntia. Myös lapset kävivät työssä. Työläisten asunnot olivat hyvin pieniä. Usein isot perheet asuivat yhdessä huoneessa. Maalla asui myös paljon köyhiä ihmisiä, joilla ei ollut omaa maata. He vuokrasivat talonpojilta maata ja tekivät pitkiä työpäiviä. Köyhät ihmiset eivät voineet päättää omista asioistaan. Asioista päättivät rikkaat talonpojat, porvarit, papit ja aateliset eli yläluokka. Vain heillä oli oikeus mennä eduskuntaan ja päättää siellä asioista.

EDUSKUNTAUUDISTUS JA ITSENÄISTYMINEN

Alussa suomalaiset olivat tyytyväisiä autonomiaan. 1800-luvun lopulla Venäjään kuului noin sata kansaa. Venäjän tsaari halusi, että kansat oppivat venäjän kielen ja venäläisen kulttuurin. Suomessa tämä tarkoitti, että suomalaiset eivät enää saaneet päättää omista asioistaan. Ihmiset marssivat kadulla ja halusivat autonomian takaisin. Lopulta Venäjän tsaari päätti, että Suomi saa oman eduskunnan. Suomen ensimmäiset yleiset ja yhtäläiset vaalit olivat 1906. Suomalaiset naiset saivat ensimmäisinä Euroopassa äänestää vaaleissa. Suomalaiset alkoivat myös toivoa, että Suomesta tulee itsenäinen maa.

KANSALAISSOTA

Ensimmäinen maailmansota (1914-1918) alkoi. Kaikki suomalaiset halusivat itsenäisyyttä. Köyhä työväestö halusi, että heidän elämänsä paranee. Maalla asuva köyhä väestö ja työläiset perustivat oman sotilasjoukon, punakaartin. Talonpojat ja porvarit perustivat oman sotilasjoukon, valkokaartin. Suomeen syntyi kaksi ryhmää: punaiset ja valkoiset.

Venäjällä oli vallankumous 1917. Työväestö otti vallan itselleen. Uusi johtaja oli V.I. Lenin. Venäjästä tuli sosialistinen valtio. Vuonna 1922 Venäjän uusi nimi oli Neuvostoliitto.

Suomen eduskunta päätti, että Venäjän uusi johtaja ei ole Suomen johtaja, eikä Suomi halua kuulua Venäjään. Eduskunta päätti tämän 6.12.1917. Se on Suomen itsenäisyyspäivä. Venäjä hyväksyi Suomen itsenäisyyden.

1. Mikä oli autonomia?
2.     Miksi suomalaiset olivat tyytymättömiä autonomiaan?
3. Millaista oli tavallisen työläisen elämä Suomessa 1800-      luvulla?
4. Kuinka pitkä oli työpäivä?
5. Keitä punaiset olivat?
6. Keitä valkoiset olivat?
7. Milloin Suomessa oli ensimmäisen kerran oma eduskunta?
8.     Millainen eduskuntauudistus oli? Mikä muuttui?
9. Mitä tapahtui Venäjällä 1917?
10. Mitä eduskunta päätti 6.12.1017?

Suomi osana Ruotsia

SUOMI OSANA RUOTSIA

Suomi oli pieni maa Ruotsin ja Venäjän välissä. Kauppamiehet ostivat ja myivät tavaraa. Turkiseläimet olivat tärkeitä. Turkiksia ihmiset tarvitsivat, kun he tekivät esimerkiksi vaatteita. Suomessa oli paljon turkiseläimiä. Ruotsalaiset ja venäläiset tekivät paljon kauppaa Suomessa. 1100-luvulla Ruotsalaiset ja venäläiset halusivat tuoda kristinuskon Suomeen. Ruotsi oli katolinen maa ja Venäjä ortodoksinen maa. Ruotsi soti Venäjän kanssa paljon. Lopulta vuonna 1323 Suomesta tuli osa Ruotsia (Pähkinäsaaren rauha).

Ensimmäiset kaupungit Suomessa olivat Turku, Viipuri, Porvoo ja Naantali. Nykyisin Viipuri ei ole Suomen kaupunki vaan Venäjän.

Saksalainen Luther sanoi 1500-luvulla, että pappien täytyi puhua kirkossa maan kielellä. Ihmisten täytyi myös lukea Raamattua äidinkielellä. Kristinuskon tärkein kirja oli Raamattu. Ruotsi haluasi tuoda luterilaisuuden Suomeen ja siksi pappien täytyi puhua kirkossa suomen kielellä ja Raamattu täytyi kääntää suomen kielelle. Se oli vaikeaa, koska suomen kirjakieltä ei ollut. Ensin täytyi kirjoittaa suomen kielen oppikirja. Mikael Agricola kirjoitti ABC-kirjan, joka on ensimmäinen suomenkielinen aapinen. Me sanomme, että Mikael Agricola on suomen kirjakielen isä. Agricola kirjoitti ABC-kirjan, koska hän haluasi, että kaikki suomalaiset lukevat suomen kielellä kristinuskon tekstejä.
 
Ruotsin kieli oli Suomen virallinen kieli, mutta tavallinen kansa ei puhunut ruotsia. Koulut olivat ruotsinkielisiä. Köyhät suomalaiset eivät opiskelleet koulussa. Kirkko opetti suomalaisia lukemaan suomen kielellä kristinuskon tekstejä.

Rikkaat ihmiset päättivät Suomen asioista. Rikkaita ihmisiä oli vähän. Suomen kansa oli köyhää, eikä kaikilla ollut aina ruokaa. Ihmisiä kuoli nälkään. Köyhät ihmiset sairastivat paljon ja kuolivat nuorempina kuin nymyään. Suomalaisia kuoli paljon myös sodassa Ruotsin armeijassa. Elämä oli Suomessa hyvin vaikeaa.




 
TEHTÄVÄT / SUOMI OSANA RUOTSIA...1
Oikein - Väärin


1. Ruotsalaiset haluavat tuoda ortodoksiuskonnon Suomeen

2. Suomesta tulee Ruotsin osa 1300-luvulla


3. Ensimmäiset suomenkieliset tekstit kirjoittaa Agricola


4. Raamatun kirjoittaa Luther


5. 1500-luvulla suomen kielestä tulee virallinen kieli


6. Rikkaat ihmiset puhuvat ruotsin kieltä 1500-luvulla


7. Köyhät ihmiset eivät päätä Suomen asioista 1500-luvulla


8. Suurin osa suomalaisista lapsista on koulussa 1500-luvulla

Lue teksti ja vastaa:
1. Miksi Agricola kirjoittaa ABC-kirjan?
2. Miksi Ruotsi hyökkää Suomeen?
3. Miksi turkiseläimet ovat tärkeitä ?
4. Miksi elämä Suomessa on suomalaisille vaikeaa?
5. Mitkä ovat Suomen ensimmäiset kaupungit?

Keskustelutehtäviä:
1. Mikä on hyvää ja mikä huonoa Ruotsin vallan aikana Suomessa?
2. Onko sinun lähtömaasi historiassa samanlaisia asioita?

Mikael Agricola

Mikael Agricola on suomen kirjakielen isä ja loi pohjan suomenkieliselle kirjallisuudelle. Hän oli myös rehtori, piispa ja diplomaatti.

http://areena.yle.fi/1-3397247

Nuoren elämää 1800-luvulla

http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/e1800/

Tyttö Anna

1.    Miksi Anna heräsi aikaisin aamulla? Mikä oli hänen tehtävä?

2.    Mitä naisten piti osata aikuisena?

3.   Mikä oli tärkein ravinto (ruoka)?

4.   Mitkä olivat tavallisia juomia?

5.   Miksi sairaudet levisivät helposti?

6.   Miten naiset ansaitsivat rahaa?

7.   Mistä hän haki vettä?

8.   Mitä materiaalia astiat olivat?

9.   Mitä hän luki?

10.             Miksi hän opetteli lukemaan?

Poika Juho

1.    Miksi Juho muutti Turkuun?

2.   Miten talot lämmitettiin?

3.   Mitä ammattia hän opiskeli?

4.   Kuinka kauan hän harjoitteli ammattia?

5.   Mitä he söivät ja joivat normaalisti?

6.   Kuinka usein he peseytyivät?

7.   Osasivatko tavalliset työläiset kirjoittaa?

8.   Mikä oli oppipojan palkka?

9.   Kuinka monta päivää viikossa oli työpäivä?

Millainen Annan  ja Juhon päivä sinun mielestä oli?

Mikä Annan ja Juhon aikaan oli erilaista kuin nykyään?
Mihin yhteiskuntaluokkaan he kuuluivat?